Vaihda kieleksi suomi Change language to English
Sky Climbers

Päiväkirja

Videopäiväkirja 14.5.2010

Kirjoittanut SkyClimbers Team 14. toukokuuta, 2010 — Comments

Kilpajuoksu Everestin huipulle on nyt kiivaimmillaan. Sekä Anne-Mari Hyryläinen että Carina Räihä kilpailevat, kumpi ehtii ensimmäisenä suomalaisena naisena Mount Everestin huipulle.


Kilpajuoksu Mount Everestin huipulle

Kirjoittanut Jussi Juutinen 14. toukokuuta, 2010 — Comments

Kaksi viimeistä päivää ovat olleet täynnä vaikeita päätöksiä ja päätöksien todennäköisten seuraamuksien punnitsemista. Pohdinta on koskenut käynnissä olevaa "kilpailua" siitä, kuka on ensimmäinen suomalaisnainen Everestin huipulla. Tästä ensimmäisen naisen tittelistä kilpailevat Anne-Mari Hyryläinen ja Carina Räihä.

Keskiviikkona Anne-Mari kiipesi kakkosleiriin kuultuaan Carinan lähteneen huippuyritykseensä päivää aikaisemmin. Keskiviikko-torstaiyön molemmat naiset viettivät samaisessa kakkosleirissä 6400 metrin korkeudessa. Torstaina aamulla saimme viestin kakkosleiristä, että Carina kiipesi kolmosleiriin. Tämä siirto laittoi Anne-Marin vaikean päätöksen eteen: kiivetäkö kolmosleiriin jo torstaina, jotta asetelma säilyisi ennallaan vai jäädäkö odottamaan kakkosleiriin lisätietoja lähipäivien säästä. Päätös vaikuttaisi mahdollisesti suoraan "kilpailun" lopputulokseen mutta myös useamman kiipeilijän turvallisuuteen.

Käyttämämme yhdysvaltalaiset sääennusteet eivät ole näyttäneet eivätkä näytä suosiollista tai turvallista säätä huipulle nousuun tulevan viikon aikana. Niistä tulkittava viesti on hyvin selvä: älä kiipeä. Pakkaa sekoittaa eurooppalainen sääennuste, joka yhä näyttää pienen sääikkunan avautuvan 15.-17.5. paikkeilla. Oma luottamuksemme tuota sääikkunaa kohtaan on vähäinen ja myös suurin osa kokeneista suurista tiimeistä on päättänyt olla luottamatta eurooppalaiseen ennusteeseen. Siksi myöskään Sky Climbers -tiimi Anne-Maria lukuun ottamatta ei lähtenyt huippuyritykseen, vaan odotamme perusleirissä turvallisempaa sääikkunaa.

Kävimme torstaina iltapäivällä pitkät keskustelut Anne-Marin ja hänen kiipeilysherpansa Pasang Wangchu Sherpan kanssa radiopuhelimitse kakkosleiriin. Annoimme heille kaiken meillä olevan informaation koskien sääennusteita ja tätä luotua kilpailutilannetta. Päätös jatkamisesta ylöspäin tai kääntymisestä takaisin on täysin Anne-Marilla ja Pasang Wangchulla. Saimme Carinan tiimiltä tiedon, että Carina olisi kaksi yötä kolmosleirissä ja yrittäisi huipulle 16.5. Pidämme tätä tietoa tarkoituksellisena hämäyksenä, sillä normaalisti kukaan ei vietä kahta yötä kolmosessa huippuyrityksellään. Uskomme Carinan siis yrittävän huipulle jo 15.5. mahdollisesti suurellakin riskillä. Everestillä suuret riskit tarkoittavat hengenvaaraa. Mikäli Anne-Mari haluaisi aukottomasti säilyttää mahdollisuutensa olla ensimmäinen suomalaisnainen huipulla, hänen olisi päästävä samoihin asetelmiin Carinan kanssa eli kolmosleiriin samaan aikaan Carinan kanssa. Mikäli Anne-Mari on valmis unohtamaan "kilpailun" ja kiipeämään varmemmassa ja turvallisemmassa sääikkunassa, olisi hänen hyvä antaa Carinan pelata omaa peliään ja laskeutua itse takaisin perusleiriin. Päätös on vaikea selkeistä riskeistä huolimatta, sillä panoksena kuitenkin on olla historian ensimmäinen suomalaisnainen maailman korkeimman vuoren huipulla; kirjoittaa nimensä historiaan; saavuttaa jotain, jota kukaan suomalaisnainen ei ole aikaisemmin saavuttanut. Lyhyesti siis: legendan status ja symbolinen kuolemattomuus.

Annettuamme Anne-Marille ja Pasang Wangchulle kolmen eri palvelun säätiedot torstaina iltapäivällä päätös alkoi syntyä. Kaksi kolmesta ennusteesta (yhdysvaltalaiset) ennustavat kovia tuulia, yksi (eurooppalainen) selkeästi tyynempää säätä. Kaksi kolmesta siis kehottaa olemaan kiipeämättä ja yksi kolmesta näyttää suosiollisia olosuhteita. Anne-Mari ja Pasang Wangchu halusivat yhä säilyttää mahdollisuutensa "kilpailussa" ja he päättivät pitkän ja vaikean pohdinnan jälkeen aloittaa kiipeämisen kohti kolmosleiriä vielä torstain iltapäivän aikana. Käytännössä Anne-Mari ja Pasang Wangchu siis luottavat eurooppalaiseen sääennusteeseen, johon muu tiimi ei usko. Kävimme läpi päätöksen tuomat riskit ja mahdollisuuden, että kyseinen myönteinen ennuste todellakin on väärässä. Kolmosleiristä voi vielä kohtalaisen helposti, nopeasti ja turvallisesti palata takaisin alas, mikäli sää huononisi. Ja näin he lupasivatkin tehdä. Huippuyritys on todella vasta käynnissä, kun kolmosleiristä lähdetään kohti nelosleiriä. Lisähappi otetaan käyttöön hieman kolmosleiristä lähdön jälkeen. Happiresurssimme ovat rajalliset ja kutakin kiipeilijää kohti on varattu happea vain yhtä huippuyritystä varten. Anne-Mari tietää, että lopullinen päätös tästä huippuyrityksestä on tehtävä viimeistään kolmosleirissä.

Anne-Mari ja Pasang Wangchu aloittivat kiipeämisen kohti kolmosleiriä poikkeuksellisen myöhään, noin kello 16 iltapäivällä. Muutaman tunnin kiipeämisen jälkeen kaksikko päätti kuitenkin kääntyä takaisin ja palasi kakkosleiriin torstaina pimeän laskeutuessa. Olosuhteet eivät olleet sopivat kolmosleiriin nousuun noin myöhään. Kilpailuasetelma siis kääntyi Carinan eduksi: Anne-Mari vietti torstain ja perjantain välisen yön kakkosleirissä 6400 metrissä ja Carina kolmosleirissä 7200 metrin korkeudessa. Tänään perjantaiaamuna Anne-Mari aloitti kiipeämisen uudestaan kohti kolmosleiriä puuskaisissa tuulissa. Kakkosleiristä saamamme tiedon mukaan myös Carina olisi lähtenyt aamulla liikkeelle kohti nelosleiriä eli Carinan tiimin syöttämä tarina kahdesta yöstä kolmosleirissä todella osoittautui hämäykseksi.

Sääolosuhteet ovat nyt tärkeässä roolissa lähipäivien huiputustoiveiden suhteen. Sääennusteemme näyttää yhä vaarallisen voimakkaita tuulia seuraaville päiville: huipulla yli 80 km/h ja pakkasta -30 astetta, tuulen vaikutus huomioiden -80 astetta. Paleltumisen riski on siis korkea ja voi hyvin olla, että molemmat kilpakumppanit kääntyvät vielä takaisin, mikäli sääennusteemme on oikeassa. Toisaalta on myös hyvin mahdollista, että parin päivän sisään kaksi suomalaisnaista on seissyt Mount Everestin huipulla.

Tiimistämme kukaan, Anne-Mari mukaan lukien, ei pidä käynnissä olevasta kilpailutilanteesta. Vuorilla, erityisesti maailman korkeimmalla vuorella, ei tulisi kilpailla. Anne-Mari on ammattiurheilija ja tämä haaste on kuitenkin hänelle erittäin tärkeä. Siksi haluamme tukea Anne-Maria ja Pasang Wangchua koko tiimin voimin. Anne-Mari tietää huippuyrityksensä vaarat ja hän on valmis myös kääntymään takaisin, mikäli olosuhteet näin vaativat. Rohkeus ja peräänantamattomuus ovat hyveitä, mutta ennen kaikkea toivomme Anne-Marin ja Pasang Wangchun tekevän järkeviä päätöksiä tulevien päivien aikana kilpailutilanteesta huolimatta. Kun kilpailutilanne kerran on syntynyt, olkoon kilpailu rehti ja ennen kaikkea turvallinen sekä Anne-Marille, Carinalle että kiipeilysherpoille.


Videopäiväkirja 12.5.2010

Kirjoittanut SkyClimbers Team 12. toukokuuta, 2010 — Comments

Anne-Mari on aloittanut huippuyrityksensä tavoitteenaan olla ensimmäinen suomalaisnainen Everestin huipulla.


Anne-Mari matkalla huipulle

Kirjoittanut Jussi Juutinen 12. toukokuuta, 2010 — Comments

Tänään aamulla klo 05:00 Anne-Mari aloitti kiipeämisen kohti Mount Everestin huippua. Anne-Mari kiipeää yhdessä Pasang Wangchu Sherpan kanssa. Heidän tavoitteena on saavuttaa huippu 16.5. paikkeilla, mikäli sää vain sallii. Tällä hetkellä sää näytteleekin suurinta roolia tässä huippuyrityksessä. Sääolosuhteet ovat vielä vaikeat ja vaarallisen tuuliset. Tänään Everestin huipun tuulennopeuksiksi on arvioitu n. 150 km/h, sillä jetstream-virtaus on suoraan Everestin yläpuolella. Tuulet ovat voimakkaat myös alempana vuorella ja moni retkikunta on menettänyt telttoja tuulten vuoksi jopa täällä perusleirissä.

Tänään Anne-Mari ja Pasang Wangchu kiipesivät kakkosleiriin 6400 metrin korkeuteen ja raportoivat erittäin tuulisista olosuhteista. Kaikki on kaksikolla kuitenkin hyvin ja he käyttävät loppupäivän lepäämiseen, tankkaamiseen ja tietysti leirin vahvistamiseen tuulta vastaan.

Päätös Anne-Marin huippuyritykseen syntyi eilen tiistaina. Anne-Marin tavoitteena on olla ensimmäinen suomalaisnainen Everestin huipulla. Sama tavoite on myös Carina Räihällä, joka aloitti oman huippuyrityksensä jo aikaisin tiistain vastaisena yönä. Ilmassa on siis kilpailuhenkeä. Anne-Mari koki, että hän haluaa nousta ylemmäksi vuorelle, vähintään kakkosleiriin, huonosta sääennusteesta huolimatta ja olla valmiina iskuasemissa, mikäli kapeakin sääikkuna avautuu lähipäivinä. Tänään keskiviikkona sekä Anne-Mari että Carina ovat molemmat kakkosleirissä ja kovien tuulten vuoksi kumpikaan ei vielä pysty nousemaan ylemmäksi.

Sääennusteiden mukaan 16.5. saattaisi olla mahdollisuus tuulten tyyntymiseen, mutta tätä pidetään melko epätodennäköisenä. Mikäli sää sallii, Anne-Mari ja Pasang Wangchu nousevat ylempiin leireihin seuraavien päivien aikana ja ovat valmiina Eteläsolassa nelosleirissä 16.5. "huiputusta" varten. Radioimme Anne-Marille uusimmat säätiedot monta kertaa päivässä ja lopullinen ratkaisu huippuyrityksen jatkamisesta tehdään sääennusteiden tarkentuessa. Huippuyritys vallitsevissa sääolosuhteissa ja näillä sääennusteilla on uhkapeliä, sen Anne-Mari tietää itsekin. Lähtiessään Anne-Mari kuitenkin painotti, että hän ei ota typeriä riskejä ja että hän nousee ylempiin leireihin vain, mikäli se on sääolosuhteiden puitteissa turvallista. Oma ja kiipeilyparin turvallisuus sekä ehjänä alas pääsy on Anne-Marilla etusijalla ja tärkeämpää kuin Everestin valloittaminen ensimmäisenä suomalaisena naisena. Kilpailullakin on siis oltava rajansa.

Muu tiimimme ei kokenut 16.5. mahdollisesti avautuvaa sääikkunaa tarpeeksi varmaksi ja päätimme yhdessä jäädä odottamaan turvallisempaa säätä perusleiriin. Tällä hetkellä Everest näyttää mahtiaan, mutta uskomme hyvän tyynen sään olevan aivan nurkan takana. Olemme olleet reissussa puolitoista kuukautta ja vaikka odottaminen kysyy malttia, yritämme pysyä kärsivällisinä ja jaksaa odottaa vielä muutaman päivän tai viikon lisää.


Ristiriitaisia sääennusteita ja huippuyrityksen suunnittelua

Kirjoittanut Jussi Juutinen 10. toukokuuta, 2010 — Comments

Nyt on kulunut tasan kaksi viikkoa siitä, kun edellisen kerran laskeuduimme vuorelta alas perusleiriin. Luulimme tuolloin huippuyrityksen olevan mahdollista melko pian, vähintään viikon sisään. Toisin kävi. Olemme yhä perusleirissä ja odotamme tuulten tyyntymistä huipulla.

Perusleiri illalla

Eilen oli toivoa ilmassa sen suhteen, että pystyisimme tämän päivän sääennusteen perusteella jo päättämään päivän, jolloin aloitamme huippuyrityksemme. Aamu kuitenkin valkeni pettymykseen. Seuraamme säätiedotteita pääasiassa kahdesta eri lähteestä ja tänään nuo kaksi ennustetta olivat valovuosien päässä toisistaan. Toinen lupaa lähipäiville erittäin alhaisia tuulia huipulla, toinen taas vaarallisen voimakkaita. Näillä tiedoilla emme mitenkään voi päättää lähtöpäiväämme ja meidän on odotettava ennusteiden tarkentumista. Huippuyritys vaatii kuitenkin niin paljon resursseja ja energiaa, että emme realistisesti voi yrittää kuin kerran. Koska meillä on vain yksi mahdollisuus, haluamme olla varmoja, että käytämme tuon mahdollisuuden parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

Anne-Mari loikkii kivillä

Koska odottavan aika on pitkä ja perusleirissä ei juuri nyt tapahdu mitään uutta, voisin käydä pikaisesti läpi, miten olemme huippuyrityksemme suunnitelleet.

1. päivä - Kiipeämme suoraan perusleiristä kakkosleiriin 6400 metrin korkeuteen. Matkaa kertyy noin kahdeksan kilometriä ja nousua noin 1000 metriä. Aikaa kakkosleirin saavuttamiseen kuluu viidestä kahdeksaan tuntia. Koska emme ole kahteen viikkoon olleet jääputouksella, lähdemme matkaan aamun sarastaessa (n. klo 04:30) jolloin näemme mahdollisesti muuttuneen reitin paremmin. Olemme jo edellisillä kerroilla vieneet kakkosleiriin makuupussin, untuva-asun, kiipeilytarvikkeita, energiajuomia jne. Kantamuksia tulee nyt silti jonkin verran, sillä otamme nyt mukaamme vielä huippuyrityksellä tarvittavaa vaatetusta, happinaamarit ja myös kuvauskalustoa tulee enemmän kuin aikaisemmin. Aivan kevyin rinkoin emme siis pääse liikkeelle, mutta ei painoa silti pitäisi olla yli kymmentä kiloa. Saavumme kakkosleiriin noin lounasaikaan ja loppupäivän vietämme leväten ja tankaten nestettä ja ravintoa.

Everest ja Khumbun jäätikkö

2. päivä - Mikäli sääennuste sallii lepopäivän, vietämme sen kakkosleirissä. Päivän aikana vältämme fyysistä rasitusta ja pyrimme nauttimaan mahdollisimman paljon nesteitä ja ravintoa. Ylempänä vuorella nestetasapainon säilyttäminen on vaikeampaa ja ruokahalu usein häviää eli kakkosleiri on meillä viimeinen huolellinen tankkausasema.

3. päivä - Kiipeämme kakkosleiristä kolmosleiriin 7200 metrin korkeuteen. Kolmosleirin saavuttaminen kestää noin viisi tuntia. Reitin ensimmäisen tunnin kävelemme jäätiköllä kohti Lhotsen seinämää ja viimeiset noin neljä tuntia kiipeämme tuota jyrkkää jääseinää. Reitti on fyysisesti melko vaativa. Nyt kannamme ensimmäistä kertaa painoa selässämme Lhotsen seinää kiivetessämme ja olemmekin hieman huolissamme, kuinka painavahko rinkka vaikuttaa suorituskykyyn. Kolmosleirimme on kapealla jäähän hakatulla kielekkeellä noin puolivälissä Lhotsen seinämää. Kun saavutamme leirin, vietämme loppupäivän juomavettä keitellen. Näin korkealla kestää toista tuntia saada litra vettä kiehuvaksi eli lähinnä lipittelemme siis lumesta sulatettua haaleaa vettä. Jossain vaiheessa ennen pimeää keittelemme illalliseksi maukkaan pussiaterian. Yöstä tulee varmasti pitkä ja levoton. Tämä on sekä Anne-Marille että minulle ensimmäinen kerta, kun nukumme näin korkealla. Toivomme unen maistuvan, sillä tämä on viimeinen yö ennen huipulle kiipeämistä, kun meillä on mahdollisuus nukkua.

Maisemaa Khumbun laaksosta

4. päivä - Aikaisin aamulla aloitamme kiipeämisen kohti nelosleiriä eli Everestin Eteläsolaa. Nelosleiri on noin 8000 metrin korkeudessa. Emme kumpikaan ole vielä kiivenneet kolmosleirin yläpuolelle eli tämän päivän aikana jokainen askel vie meidät uudelle alueelle. Aloitamme lisähapen käytön noin tunti-kaksi kolmosleiristä lähdön jälkeen eli hieman Yellow band -nimisen kivialueen alapuolella. Kiipeäminen happinaamari kasvoilla on varmasti aluksi outoa, mutta lisähapen käytön pitäisi auttaa kehoa pysymään lämpimänä ja toimimaan muutenkin paremmin. Eteläsolan saavuttaminen vienee noin kahdeksan tuntia. Loppuiltapäivän lepäämme teltassa ja jälleen sulatamme lunta juomavedeksi minkä kerkeämme. On mahdollista, että ruokahalu on näin korkealla jo täysin kateissa, mutta yritämme kuitenkin pitää energiatasapainoa yllä nauttimalla energiapatukoita, suklaata, keksejä jne. Illalla aloitamme kiipeämisen kohti huippua.

5. päivä - Edellisenä iltana aloitettu kiipeäminen kohti huippua jatkuu läpi yön. Meillä on kaksi happipulloa kullekin huippupäivää varten eli käytännössä happea riittää 16 tunniksi. Viimeistään 12 tunnin kiipeämisen jälkeen huippu on saavutettava, jotta happea on tarpeeksi jäljellä laskeutumiseen. Kumpikin meistä kiipeää Sherpan kanssa eli emme ole yksin missään vaiheessa. Lisäksi Lhakpa kiipeää jomman kumman kanssa, tilanteen mukaan. On epätodennäköistä, että kiipeäisimme kaikki yhdessä, sillä kiivetessä on tärkeää edetä omaan tahtiin. Everestin kiipeäminen on kuitenkin fyysisesti rankin urakka, mihin olemme itsemme koskaan laittaneet eli on tärkeää edetä oman kehon tahtiin. Huipulta laskeudumme takaisin nelosleiriin ja vietämme siellä seuraavan yön. Sirdarimme (Sherpojen johtaja) Dorje pyysi, että kukaan meistä ei lähtisi laskeutumaan jyrkkää Lhotsen seinämää uupuneena, sillä silloin suurin osa onnettomuuksista tapahtuu.

6. päivä - Laskeudumme nelosleiristä suoraan kakkosleiriin. Kakkosleirissä pystymme ensimmäisen kerran kolmeen-neljään päivään lepäämään ja toivottavasti myös syömään.

7. päivä - Pakkaamme kakkosleirin tavarat kasaan ja laskeudumme perusleiriin. Vasta kun olemme laskeutuneet läpi Khumbun jääputouksen voimme sanoa olevamme turvassa.

Suunnilleen tällainen on siis huippuyrityksemme, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Viikon yhtäjaksoinen urakka. Mitä sääennusteiden tärkeyteen tulee, meidän on onnistuttava ajoittamaan vähintään huippuyrityksen neljäs ja viides päivä hyviin sääolosuhteisiin.

Toivotaan, että pian on toiminnan aika ja suunnittelu osuu kohdilleen.

Onnea Äideille

Jakit toivat täydennyksiä leiriimme

Jakit toivat täydennyksiä leiriimme

Naakat kivellä

Lentopalloa perusleirissä

Lentopalloa perusleirissä

Viestintäkupoli, rukousliput ja Pumori

Everest ja Khumbun jäätikkö, teltan tuulisuoja etualalla