Vaihda kieleksi suomi Change language to English
Sky Climbers

Päiväkirja

Kalliita kopterilentoja ja järkiinsä tulleita kiipeilijöitä (ehkä)

Kirjoittanut Jussi Juutinen 4. toukokuuta, 2010 — Comments

Hyvän sään odottelu perusleirissä jatkuu osaltamme. Tänään on kahdeksas lepopäivämme sen jälkeen kun laskeuduimme alas valmistelevalta reissulta kakkos- ja kolmosleireistä. Tiimillä on kaikki hyvin. Odottelusta ja huippuyrityksen ajankohdan epävarmuudesta huolimatta fiilis on korkealla ja henki hyvä. Pidämme itsemme aktiivisina lyhyillä patikkareissuilla lähiympäristöön. Tiimimme Sherpat ovat tänään tehneet viimeisen reissunsa nelosleiriin eteläsolaan (n. 8000m) eli meillä on nyt yläleirit varustettuina ja kaikki on logistisesti valmiina huippuyritykseen; Happipullot paikoillaan, teltat valmiina leireissä pystytystä varten, kaasukeittimet sytytysvalmiina jne.

Koko Sky Climbers ja Altitude Junkies tiimi on päättänyt odotella huippuyritystä perusleirin suojissa. Koemme, että leirissämme hygienia ja ruoka on parempaa kuin alemmissa kylissä. Laskeutuminen alempiin kyliin toisi kyllä happirikkaamman ympäristön ja sitä myötä keho toipuisi rasituksista paremmin mutta samalla riski sairastua kasvaisi. Emme pysty kontrolloimaan kylien majatalojen hygieniatasoa niin kuin perusleirissä. Kylissä on myös liikennettä enemmän (trekkaajia) ja sitä myötä pikkutaudit leviävät nopeasti. Moni alempiin kyliin pariksi päiväksi lähtenyt kiipeilijä on palannut sairaana ja väsyneenä. Tällä hetkellä perusleiri on hiljainen ja moni muu tiimi on suunnannut alempiin kyliin, päivän matkan päähän Phericheen ja Dingbocheen tai jopa Namche Bazaariin muutaman päivän vaelluksen päähän. Kuulimme jopa eräästä vauraasta kiipeilijästä, joka otti 10.000 dollarin helikopterilennon oppaansa kanssa perusleiristä Kathmanduun. Eilen, Kathmandussa vietetyn viikon jälkeen, kaksikko palasi 10.000 dollarin helikopterikyydillä perusleiriin. Tänään, vauras kiipeilijä evakuoitiin helikopterilla perusleiristä ilmeisesti korkeuteen liittyvien ongelmien takia. Kukin kiipeää tavallaan.

Sääolosuhteet näyttävät yhä siltä, että huomenna 5.5. ja ylihuomenna 6.5. tuulet huipulla tyyntyvät. Tämä mahdollistaisi köysien kiinnittämisen ylimmän nelosleirin ja huipun välille. Sherpa-tiimi tarvitsee kaksi päivää köysien kiinnittämiseen ja nyt ne tarvittavat päivät näyttäisivät olevan käsillä. Sääennuste näyttää yhä tuulten yltyvän jälleen 7.5. vaarallisen voimakkaiksi eli sääikkuna tosiaankin on nyt parhaimmillaankin vain kaksi päivää. Tietääksemme Sherpa-tiimi on viime päivien lumisateista huolimatta tänään kiivennyt nelosleiriin (n. 8000m) ja olisi siis valmiina huomenna kiipeilyreitin fiksaamista varten. Meillä ei ole tarkkaa tietoa lumitilanteesta ylhäällä vuorella. Mikäli lunta on tullut liikaa, ei eteneminen nelosleirin yläpuolelle välttämättä ole turvallista ja köysien kiinnittämistä lykätään. Olemme huomenna paljon viisaampia tilanteesta.

Ne kiipeilijät, jotka sanoivat lähtevänsä Sherpa-tiimin perään ja kiipeävänsä huipulle 6.5. ovat tietojemme mukaan muuttaneet mielensä. Hyvä näin. Löytyihin sieltä pieni järjenhiven lopulta heidänkin korvien välistä. Lisäksi Sherpa-tiimi painotti hyvinkin voimakkaasti, että he kääntyvät turvallisuuteen vedoten saman tien takaisin jos he näkevät kiipeilijöiden seuraavan heitä. Tosin huhuja liikkuu vieläkin, että kaksi kiipeilijää olisi matkalla kohti nelosleiriä ja yrittäisi huipulle Sherpojen vanavedessä, ehkä seuraavana päivänä (7.5. kun kovien tuulten on ennustettu palaavan). Huhun mukaan kyseiset kiipeilijät olisivat maksaneet pienen omaisuuden, jotta he voivat olla ensimmäiset huipulla tänä vuonna. Olisi hienoa, vihdoin päästä kiipeämään turvallisuusperiaatteet etunenässä ja maltilla. Tuntuu oudolta, että joku on valmis riskeeraamaan oman ja muiden hengen vain saavuttaakseen kauden ensimmäisen huiputuksen. Motiivi tuntuu mielestäni melko heiveröiseltä, sillä kuka enää viikon päästä muistaa kauden ensimmäistä huiputusta, tai edes huomenna. Media-arvo ainakin on olematon riskeihin nähden. Seuraamme tilannetta ja kerromme heti kun kuulemme lisää.

Olisi upeaa, jos reitti huipulle saataisiin varmistettua köysillä kahden päivän sisään. Tiedämme sitten, että heti seuraavan sääikkunan avautuessa on meidän vuoromme. Valmiinahan täällä kaikin puolin muuten jo ollaan eli tervetuloa vain tuuleton hyvä sää.


Runo Analle

Kirjoittanut Jussi Juutinen 3. toukokuuta, 2010 — Comments

Kun suljen silmäni, näen sinun...
kauniit kauniit välimeren silmäsi.
Ne koskettavat sieluani.
Kun ojennan käteni, toivon sen kohtaavan
sinun kätesi…
ja olevan yhtä ikuisesti.
Kauneutesi ylittää unelmani.
Rakkautesi ylittää mielikuvitukseni.
Kun olen lähellä sinua, tunnen naisen, joka
näytti minulle taivaan maan päällä.
En koskaan halua poistua vierestäsi.
Kun hymyilen, hymyilen vain ja ainoastaan
koska sinä olet vaimoni.
Elämä ilman sinua olisi kuin
vuori ilman huippua.
Sinä olet kaikkeni, nyt, aina ja ikuisesti.

Hyvää syntymäpäivää, Ana, minun rakkauteni


Perusleiri peittyy lumeen

Kirjoittanut SkyClimbers Team 2. toukokuuta, 2010 — Comments

Heräsimme viime yönä kahden maissa voimakkaaseen ukkoseen. Salamointia ja jyrinää seurasi lumisade, joka jatkuu yhä (kello on nyt klo 15). Eilinen lämmin perusleiri on nyt peittynyt 20 senttimetrin lumivaipan alle eli aivan vielä emme kaiva shortseja rinkoistamme. Pilvet roikkuvat alhaalla ja ympäröivistä vuorista ei juuri nyt näe vilaustakaan. Perusleiri vaikuttaa aavemaisen hiljaiselta ja liikettä ei oikein näy missään. Aivan kuin koko perusleiri olisi yllättäen vaipunut talviuneen.

Luminen päivä ei juurikaan haittaa tiimiämme, sillä emme aio aloittaa huippuyritystä vielä lähipäivinä. Olemme saaneet säätiedot, että 5. ja 6. toukokuuta kovat tuulet huipulla tyyntyvät väliaikaisesti ja huipulle meno olisi mahdollista. Kovien tuulten takia reitille nelosleiristä ylöspäin ei kuitenkaan vielä ole pystytty kiinnittämään köysiä. Sherpatiimin suunnitelmana on käyttää nimenomaan 5. ja 6. päivä köysien kiinnittämiseen. Kovien tuulten on ennustettu palaavaan 7. toukokuuta, jolloin tuulen nopeuden huipun läheisyydessä ennustetaan olevan jo yli 120 km/h eli hengenvaarallisen voimakas.

Perusleirissä on kuhistu jo useamman päivän ajan, että huipulle olisi mahdollista kiivetä 5. ja 6. toukokuuta. Yllättävän aikainen "sääikkuna" on aiheuttanut levottomuutta ja hätäilyä monissa tiimeissä, jotka haluavat nimiinsä kauden ensimmäisen huiputuksen. Malttamattomimmat tiimit ovat sanoneet kiipeävänsä yläleireihin niin, että he yrittävät huipulle heti Sherpa-tiimin perässä 6.5. Tuo on äärimmäisen vaarallista ja vastuutonta, sillä se saattaa koko Sherpa-tiimin vaaraan. Köysien kiinnittäminen nelosleirin yläpuolelle (yli 8000m) on hidasta ja vaativaa työtä äärimmäisen haastavissa olosuhteissa. Sherpa-tiimi tarvitsisi kaiken mahdollisen työrauhan, eikä varmasti kaipaa länsimaalaisten kiipeilijöiden ryhmää hännystämään heitä ja kiskomaan juuri kiinnitetyistä köysistä. Aikaisempina vuosina on sattunut onnettomuuksia vastaavissa tilanteissa. Sherpa-tiimi saavuttaa huipun köysiä kiinnittäessään yleensä myöhään iltapäivällä, klo 14-15. Tuo on vaarallisen myöhään, sillä sääolosuhteet yleensä huononevat iltapäivällä ja ennen pimeyttä on ehdittävä vähintään takaisin nelosleiriin. Sherpat ovat kuitenkin tottuneet korkeuteen ja pystyvät laskeutumaan vuorelta todella nopeasti. Länsimaalaiset kiipeilijät eivät pysty samaan ja asettavat näin itsensä todella suureen vaaraan. Seuraamme mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä, sillä tänään ilmassa on ollut puhetta, että Sherpa-tiimi ei antaisi kenenkään seurata heitä huipulle samana päivänä työrauhan ja -turvallisuuden takaamiseksi. Tuo olisi hieno turvallisuutta lisäävä askel, joka todennäköisesti pelastaa ihmishenkiä. Tilanne on kuitenkin yhä auki, sillä näimme tänään aamulla muutaman länsimaalaisen tiimin lähtevän ylös kohti yläleirejä.

Huipun yrittäminen 6.5. tuntuu meistä järjettömältä. Kiipeilypäivän pituus Sherpa-tiimin perässä venyy yli 20 tuntiin, huippu saavutetaan parhaimmillaankin vaarallisen myöhään ja 7.5. ennustetut kovat tuulet voivat hyvin saapua ennustettua aikaisemmin, ehkä jo 6.5. iltapäivällä. Turvamarginaalit kyseisenä päivänä ovat meille aivan liian olemattomat ja olemme päättäneet olla kärsivällisiä ja odottaa turvallisessa perusleirissä pidempää hyvän sään "ikkunaa". Hätäilyllä ei vuorikiipeilyssä voi muuta kuin hävitä, pahimmassa tapauksessa henkensä.

Tiimillä on siis kaikki hyvin vaikka hieman muiden touhuja ihmetelläänkin. Ihmettelyn ohessa on tullut oltua lumisotasilla ja tehtyä hieman rujo lumiukkokin. Ehkä huomenna on shortsipäivä, vaikka yhä kiihtyvä lumisade ei kauheasti sitä nyt lupailekaan.


Odottelua ja valmistautumista perusleirissä vappupäivänä

Kirjoittanut Anne-Mari Hyryläinen 1. toukokuuta, 2010 — Comments

Tasan kuukausi sitten tiimimme lensi Kathmandusta Luklaan, josta aloitimme nousumme kohti Everestiä. Kuukausi täällä jylhissä maisemissa on vierähtänyt todella äkkiä. Paljon ollaan koettu ja paljon uutta opittu. Hienointa on tietysti ollut kiipeileminen ja upeat maisemat, joihin ei varmasti koskaan kyllästy. Haastavinta minulle tämän kuukauden tai viimeisten viiden lepopäivän aikana on ollut odottaminen. Urheilijana olen tottunut olemaan paljon liikkeessä ja nyt kun lepo on se kaikista tärkein valmistautuminen, se tuntuu välillä jopa mahdottomalta. Hinku takaisin kiipeilemään on kova. Nyt kun ollaan valmiita huiputtamaan, on odottamisen aika pitkä. Onneksi tiesin tämän jo ennalta eli hyvä kirja ja musiikki onkin ollut todella korvaamatonta.

Tänään aamupäivällä kävimme läpi lisähappijärjestelmän käytön eli käytännössä happipullon vaihdon, hapen säädöt ja muita hyödyllisiä asioita hapen käytön kannalta. Hieman kolmosleirin yläpuolella n. 7500 metrin korkeudessa tulemme ottamaan lisähapen käyttöön ja tämän elintärkeän järjestelmän opetteleminen on siis oleellista. Onneksi en tule kiipeämään ja hallinnoimaan happijärjestelmää yksin, vaan apuna on kokenut kiipeilijä-Sherpa.

Loput vappupäivästä onkin mennyt mukavasti syödessä, suihkussa käydessä ja levätessä kuumassa teltassa. Keli on tänään ollut uskomattoman hieno ja lämpötila perusleirissä on noussut yli 20 asteen. Seuraamme nyt myös päivittäin tiiviisti säätietoja ja odotamme sitä hyvää keliä, jotta päästään jatkamaan tämä kiipeily loppuun. Käytännössä kiipeilyn huipulle estää tällä hetkellä kova, yli 100 km/h tuuli, joka auttamatta heittäisi kiipeilijät pois huippuharjanteelta. Kova tuuli tuo myös lisääntyneen paleltumisriskin eli juuri nyt ei huipulle ole mitään asiaa.

Kaiken kaikkiaan ilmat ovat nyt huomattavasti lämpenemässä. Tänään meillä oli ensimmäinen kokonainen päivä aurinkoa. Huomenna jo ehkä uskaltaa laittaa shortsit jalkaan. Tähän mennessä on tyypillisesti aamupäivä ollut aurinkoinen ja iltapäivä on ollut pilvinen ja lumisateinen. Näin vappupäivänä meillä on ollut ilo nauttia auringoisesta säästä! Mitenköhän siellä Suomessa?

Aurinkoinen päivä täällä perusleirissä tarkoittaa pyykinpesua ja suihkua. Tilaisuuteen on tartuttava. Pilvisellä tai tuulisella kelillä niitä ei kannata tehdä, koska vilustumisen vaara on suuri. Vappupäivä tarkoittikin pyykki- tai suihkupäivää melkein jokaiselle tiimimme jäsenelle. Nyt iltapäivän kääntyessä iltaan näyttää siltä, että jokainen on saanut pyykkinsä kuivaksi päivän aikana. Täydellinen lepopäivä siis.

Huomenna toivottavasti taas aurinkoa riittää ja säätiedot lupailevat suopeita kelejä tänne jäätikölle, joka alkaa solista mukavasti kevään tullessa.


Hauskaa vappua kaikille!

Kirjoittanut SkyClimbers Team 30. huhtikuuta, 2010 — Comments

Koko Sky Climbers -tiimi haluaa toivottaa kaikille iloista ja hauskaa vappua!